21.1.2014

Diagnoosina lukutoukka

 Rakastan alennusmyyntejä, varsinkin Marimekon ja kirjakauppojen. Luin viikossa kolme ostamaani kirjaa ja söin puolet juustokakusta. Olen nähkääs saanut isäni puolelta sellaisen kummallisen lukutoukkageenin. Myös Poika ja veljeni tuntuvat omaavan saman geenin. Se alkaa aina Aku Ankoista ja etenee pikku hiljaa kohti kaunokirjallisuutta. Myös Tiede-lehden lukeminen (ja siitä keskustelu) tuntuu kuuluuvan taudinkuvaan. Oikeastaan mikään lehti ei ole turvassa. Mummolaan mennessä kaivan ensimmäisenä esille sinne tulleet uudet lehdet ja isäni tekee samaa tullessaan meille. Cosmokaan ei ole turvassa. Täytyykin käydä katsomassa viikonloppuna uusia kirjoja nyt kun vanhat loppuivat, Poikakaan tuskin laittaa pahakseen.

4 kommenttia:

  1. Samat suosikkialet :)

    Mitä tykkäsit kirjoista? Mä luen melkein pelkästään kotimaista. Kestosuosikkeja Härkönen, Pakkanen ja Kyrö. Uutena Hotakainen ja nuo Hietamiehet oli viihdyttäviä myös. Hyvin saatu tunteet tuotua. Niistä nauttii näköjään lapsettomatkin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllähän mä noista tykkäsin. Yösyöttö o kuulunu mun suosikkeihin jo pidemmän aikaa eikä Tarhapäiväkä jättäny kylmäks. Noihi Hietaniemenkirjoihi oli helppo samaistua yksinhuoltajana ja oli kiva huomata et muittenki vanhempie päässä käy ne ihan samat ajatukset :) Kotimaisista kirjailijoista mun suosikkeja o varmaa Hietemies, Saisio ja Oksasen "vanhempi" tuotanto. Täytyyki alkaa metsästämään saisioita kirjahyllyyn...

      Poista
  2. Toi Härkösen Ei kiitos on kyllä todella mainio teos. Mä ostin sen silloin heti kun se ilmestyi ja oon lukenut sen useampaan otteeseen. Pitäis käydä vielä tsekkaamassa se elokuva, jos keksin kenen otan seuraks... ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. MENNÄÄN!! Oon miettinykki et kenen kanssa meen ku käytii just Marin kans kattoas se Ainoat oikeat (mikä on muuten loistava!) ja se ei suostu lähtee mun kans Ei kiitokseen :(

      Poista

Risut, ruusut, kysymykset.... Kaikki ovat tervetulleita!