Valmiina muutokseen?

     TJ 17. Sitten on luvassa iso muutos. Sellainen, josta on haaveiltu parikin vuotta. Sellainen, joka tuntui aina niin kaukaiselta. Vähän sellaiselta Sitten kun voitan lotossa -tyyliseltä unelmalta. 

     Meistä tulee Pojan kanssa keskusta-asukkaita. Ensimmäiset muuttolaatikot on pakattu ja edessä on kaikkien kaappien läpikäynti. Vaikka uusi asunto on nykyistä isompi, pitäisi tavaroita saada hävitettyä. Ihan vain muuttajien selkien, tavan ja mun mielenterveyden takia. 

     Jännittää. Jännittää ihan älyttömästi. Mä olen asunut nykyisellä asuinalueellamme elämästäni 18 vuotta. Tunnen paikan kuin omat taskuni, tunnen katujen nimet, terveyskeskuksen lääkärit ja lähipitserian myyjät. Keskustasta mä en edes muista katujen nimiä. Jouduin googlaamaan eilen uuden neuvolamme. Eikä mulla ole hajuakaan mihin terveyskeskukseen me kuulutaan tai mistä löydän labran tai mikä kauppa on auki myöhimpään. Samalla kuitenkin ajattelen sitä, että voin juoda aamulla kaakaoni katsellen torin päällä kaartavia lokkeja. Tai että voin ostaa kaikki vihannekseni torilta. Tai että Pojan koulumatka tulee ensi syksynä olemaan muutama kortteli. Tai että olen kävelymatkan päässä TYKSistä ja sen synnytysosastosta. 

Valmiina muutokseen? 

Ehkä. 

Pikkuhiljaa.

Perussukkaa

Vanhalta luokkalaiseltani tuli toive valkoisista perussukista. Siinä ne ovat ja odottavat uudelle omistajalleen pääsyä. Seuraavat sukat ovat jo puikoilla ja niitä seuraavat ajatuksissa. Kettusukkien kuvio ei ole edennyt mihinkään, mutta onhan tässä onneksi aikaa...

Korutonta ammattimaisuutta

Sievi File Black, 82€ (Sievi Shop)

 Marraskuussa ostamani ihanat punaiset puukengät hajosivat. Tai oikeastaan kulutin niiden nahkaisen sisäpohjan puhki kesällä. Piti siis saada uudet työkengät, tällä kertaa kestävämmät. Kävin siis viime tipassa Kävelykadun Sievi Shopissa ostamassa tollaiset kaiken osaavat File Blackit. Hinta oli suolainen, eikä ulkokuoressakaan ole kehuttavaa, mutta näiden pitäisi nyt kyllä kestää. Taktisesti näihin menee villasukka, joten nyt voin alkaa koreilemaan työssäoppimisessa villasukilla.

Niin, ja sillä pikkumyynutturalla.

Ei mua kyllä silti haittaisi yhtään jos näitä kenkiä tehtäisiin keltaisena. VINKVINK

Mitä jäbä duunaa

Poika täytti viime viikon perjantaina 6. Ja 6- vuotiashan on jo kovin taitava, teki tämän päiväisille lastenkutsuille kakkunsa pohjan, keksien taikinat ja nuo coctailtikutkin. Mä olin enemmänkin työnjohtotehtävissä ja taiteellisena johtajana neuvoen, kakkua koristellen ja keksit paistaen. Poika on viime viikkoina syönyt myös harvinaisen paljon liharuokia kotona. Itse tekemiään, tietysti.

Niin se vaan kasvaa.