Ompeluun ja leipomiseen retkahtanut 6-vuotiaan Pojan äiti esittelee kättensä tuotantoa ja satuilee elämästä luovien hulluuskohtauksien, vanhemmuuden ja kätilöopintojen keskeltä.
Käsityöinnostukseni on synnynnäinen tapaus ja vaatii väsäämään kaikenlaista. Ekologisuus on elämäntapa, nuukuuteen minut on kasvatettu, eikä kukaan enää muista kasvissyöntini syitä. Sormistani löytyy kovettumia kutomisesta ja olohuoneen lattia lainehtii usein kankaista. Kukaan ei ylläty jos hiuksissani on maalia. Vaatekaappini sisältö alkaa uhkaavasti näyttää lähinnä itse tehdyltä, eikä vappuna saamani "munkkikilo" tahdo häipyä sitten millään, kiitos leipomisvimman.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Risut, ruusut, kysymykset.... Kaikki ovat tervetulleita!